Luontokohde Helsingissä – Vallisaari, pääkaupunkiseudun monimuotoisin saari

Vallisaari – Helsingin villeimmän luonnon saari

Harvassa Euroopan pääkaupungissa on 20 minuutin päässä keskustasta paikka, jossa huuhkaja pesii, pohjanlepakot liitelevät 1800-luvun linnoitusten yllä ja yli tuhat perhoslajia – joista osa uhanalaisia – elää keskieurooppalaisen rehevyyden laaksoissa.

Vallisaari on tällainen paikka. Metsähallituksen luontokohde Suomenlinnan kupeessa on pääkaupunkiseudun saariston monimuotoisin luontokohde – ja se on sitä juuri siksi, että ihmiset pysyivät poissa luonnon tieltä niin pitkän aikaa.

Miksi Vallisaaren luonto on niin erityinen?

Vallisaari ja viereinen Kuninkaansaari olivat suljettuna sotilasalueena vuodesta 1808 aina vuoteen 2016 asti, jolloin ne avattiin yleisölle. Tuona aikana luonto sai kehittyä täysin rauhassa.

Tuloksena on ainutlaatuinen ekosysteemi:

• Kasvilajisto: Vallisaari on kasvilajistoltaan runsain kaikista 200:sta tutkitusta Helsingin saaresta – yli 400 kasvilajia löytyy sen lehdoista, niityiltä ja rannoilta.

• Perhoslajit: Saaren eteläosassa elää yli 1 000 perhoslajia, joista noin 10 % on harvinaisia tai uhanalaisia.

• Lepakot: Saarella liitelee jopa viisi suojeltua lepakkolajia: pohjanlepakko, viiksisiippa, vesisiippa, korvayökkö ja pikkulepakko.

• Isommat eläimet: Saarella elää valkohäntäkauriita ympärivuotisesti, hirvet uivat vierailuille Santahaminasta. Mäyrä, kettu ja näätä ovat vakituisia asukkaita – ja huuhkaja pesii saaren hiljaisemmissa kolkissa.

• Linnut: Kultarinta, satakieli ja useat kerttuset elävät tiheässä kuin Keski-Euroopan rehevissä lehdoissa. Monimuotoisuus on poikkeuksellinen.

Vallisaaren luontokohteet – mitä nähdä luontoretkellä

Linnoitusniityt ja perhoslaaksot

Saaren eteläosan linnoitusniityt ja ketoalueet ovat Suomen mittapuulla poikkeuksellisia: puolustusvoimien toiminta on vuosikymmeniä pitänyt vallit ja niityt avoimina, mikä on luonut lähes keskieurooppalaisen niittyekosysteemin.

Loppukesällä niittyjen perhosparvi on näky, jota harvoin pääkaupungin läheisyydessä näkee.

Lepakot illalla

Aleksanterin kierroksen lähellä sijaitsevat Vallisaaren lammet ja vanhat linnoitustunnelit ovat lepakoiden suosittuja lisääntymis- ja ruokailualueita. Auringonlaskun aikaan – erityisesti kesäkuussa ja heinäkuussa – lampien yllä voi seurata pohjanlepakoiden ja vesisiippojen saalistusta. Se on maaginen kokemus.

Lehmuskuja – Suomen ainutlaatuinen luontokohde

Saaren pohjoispuolella kulkeva lehmuskuja on harvinaisuus, jollaista ei vastaavanaan löydy muualta Suomesta. Korkeat, rehevät lehmukset ovat kasvaneet tunnelinomaiseksi kujaksi, jonka alle astuminen on kuin astuisi toiselle aikakaudelle.

Lammet

Vallisaari oli jo keskiajalla tunnettu puhtaasta vedestään – purjehtijat pysähtyivät hakemaan raikasta vettä sen lammista. Nämä kirkasvetiset lummelammet ovat yhä yksi saaren kauneimmista luontokohteista, eväspaikkoineen rantapoluilla.

Tervaleppäkorpi – suojeltu kosteikko

Saaren itäosassa sijaitsee reilun puolen hehtaarin laajuinen suojeltu tervaleppäkorpi – harvinainen, kostea luontotyyppi, jonka kasvillisuus ja eläimistö eroavat merkittävästi saaren muista alueista.

Lehdot, ketokukat ja kevään kielot

Kevään merkki Vallisaaressa: lehdot täyttyvät lehtotähtimöistä ja kieloista. Loppukesällä länsirannan kallioledot puhkeavat ketokukkiin. Saaren puusto on lehtipuu- ja lehtovaltaista – lehmuksia, saarnia ja tammia kasvaa harvinaisen tiheässä.

Luontoretkeilyreitit Vallisaaressa

Aleksanterin kierros – 3 km

Pääreitti kulkee saaren komeimpien luontomaisemien ja historiallisten nähtävyyksien kautta. Reitti on hyvin merkitty ja suurimmaksi osaksi tasainen – sopii myös lastenvaunuille.

Reitillä näet:

• Lammet

• Linnoitusniityt ja ketokasvillisuuden

• Aleksanterinpatteri – näköalatasanne koko saaristoon

• Lehmuskuja

Pituus: 3 km | Kesto: 1–2 h | Vaativuus: helppo

Kuninkaansaaren kierros – 2,5 km

Vallisaaresta pääsee kävellen Kuninkaansaareen maapengertä pitkin. Kuninkaansaaren kierros on lyhyempi mutta vaihtelevampi – siellä on myös pieni hiekkapoukama.

Pituus: 2,5 km | Kesto: 1–1,5 h | Vaativuus: kohtalainen

Tärkeää luonnon suojelusta – miksi poluilta ei saa poiketa

Vallisaaren arvokkain luonto on usein juuri siellä, minne vierailijat eivät pääse. Saaren eteläosa on suljettu yleisöltä kahdesta syystä: räjähtymättömät ammukset vuoden 1937 onnettomuudesta sekä erityisen arvokkaat luontoalueet, jotka tarvitsevat ihmispaineelta vapaata tilaa.

Merkityillä poluilla pysyminen on tapa pitää Vallisaaren luonto sellaisena kuin se nyt on.

Vallisaari ja Helsinki Biennaali – taide kohtaa luonnon

Vallisaaressa järjestetään joka toinen vuosi Helsinki Biennaali, kansainvälinen nykytaidetapahtuma. Taideteokset sijoitetaan osaksi saaren luontoa, linnoituksia ja rakennuksia – ei niiden päälle, vaan niiden kanssa dialogiin. Biennaali 2025 järjestettiin kesä–syyskuussa.

Luontomatkailijan näkökulmasta biennaali lisää saaren kerroksellisuutta – mutta Vallisaari on yhtä arvokas luontokohde myös ilman taidetta.

Milloin luontoretkeilijän kannattaa käydä?

Käytännön tietoa luontoretkeilijälle

• Pääsy: Vesibussi Kauppatorilta, ~20 min, lippu alle 10 € edestakaisin

• Kausi: Toukokuu–syyskuu (vesibussiyhteys)

• Koirat: Sallittuja, pidettävä kytkettynä koko ajan

Muista:

• Kenkien on kestettävä vaihtelevaa maastoa

• Aurinkosuoja

• Käy syömässä saaressa tai ota mukaan omat eväät. Vesipullo kannattaa napata mukaan!

• Kiikarit

Usein kysytyt kysymykset Vallisaaren luonnosta

Voiko saarella nähdä eläimiä? Kyllä. Valkohäntäkauriin tai jonkun tuhansista perhoslajeista kohtaaminen reitillä on todennäköistä. Mäyrä, lepakot ja linnut ovat myös bongattavissa hyvissä olosuhteissa.

Miksi saaren eteläosa on suljettu? Alueella on yhä löytymättömiä räjähteitä vuoden 1937 ammusräjähdyksen jäljiltä sekä erityisen herkkiä luontoalueita.

Sopiiko luontoretki koko perheelle? Erittäin hyvin. Lue lisää: Retkikohde lasten kanssa Helsingissä – Vallisaari palvelee koko perhettä